Jakamisen periaate pelastaa maailman

Miksi talouden pitäisi vain aikuistua eikä enää kasvaa?

Miksi talouden pitäisi vain aikuistua eikä enää kasvaa kirjoittaja David Korten

Kuunnelkaa poliitikkoja heidän esitellessään ratkaisuja taloudellisiin ongelmiin. Kuulet hyvin valmistellun ja harvoin kyseenalaistetun selostuksen. ” Meidän täytyy kasvattaa talouttamme luodaksemme työpaikkoja, jotta ihmisillä on varaa kuluttaa enemmän, mikä luo taas lisää työpaikkoja…” Kasvu. Kasvu. Kasvu.


David Korten

Mutta lapset ja nuoret kasvavat. Aikuiset kypsyvät. On aika muuttaa väittelyn suuntaa ja tunnustaa, että olemme kasvattaneet aineellista kulutustamme ja ylittäneet maapallon kantokyvyn rajat. Meidän on nyt muutettava taloutemme suunta kasvusta kypsyyteen – vastattava kaikkien tarpeisiin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Maailmanlaajuinen bruttokansantuote kasvaa tällä hetkellä 3-4 prosenttia vuosittain. Päinvastoin kuin poliitikot ja taloustieteilijät lupaavat, tämä kasvu ei vähennä köyhyyttä ja luo parempaa elämää kaikille. Päinvastoin se luo lisääntyvää irvokkuutta ja kestämätöntä epätasapainoa suhteessamme planeettaamme ja toisiimme.

Yksityiskohdat vaihtelevat maittain mutta kokemus USAsta kuvaa laajempaa suuntausta. Yhtiöiden voitot prosentteina bruttokansantuotteesta ovat ennätysluokkaa. USAn keskiluokka kutistuu koska useimpien ihmisten työpäivät ovat pidentyneet heidän kamppaillessaan lujemmin saadakseen ruokaa pöytäänsä ja katon päänsä päälle. Perheet luhistuvat ja itsemurhaluvut ovat nousussa.

Maailman 62 rikkaimman ihmisen omaisuus on yhtä suuri kuin ihmiskunnan köyhimmän puoliskon yhteensä – 3,6 miljoonan ihmisen omaisuus. Yhdysvalloissa vuoden 2015 bonukset 172 400 Wall Streetin työntekijälle olivat 25 miljardia dollaria – juuri vähän vähemmän kuin 28 miljardia dollaria, jota vaadittiin, jotta 4,2 miljoonan ravintola – alan ja terveydenhuollon työntekijöiden minimipalkka voitaisiin nostaa 15 dollariin tunnissa.

Ihmiset kuluttavat tänä päivänä keskimäärin 1,6 kertaa sen, mitä planeettamme kykenee tarjoamaan. Ilmasto muuttuu ankarammaksi ja epävakaammaksi. Äärimmäisen tärkeät ympäristömme järjestelmät ovat heikentymässä. Nämä vääristymät ovat ennustettavissa olevia seurauksia taloudellisesta järjestelmästämme, joka on suunniteltu kuihduttamaan maan luontainen terveys, jotta ne joilla on jo enemmän mitä he tarvitsisivat, saavat suurimman mahdollisen taloudellisen hyödyn.

Myönteinen puoli asiassa on se, että luodessaan pakottavan tarpeen syvään muutokseen, tämä systeemi on myös asettanut meidät ottamaan askeleen kohti elämä-keskeistä planetaarista sivilisaatiota. Se on tuonut:

  • maailmanlaajuisen tietoisuuden ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta toisiinsa ja maapalloon.
  • maailmanlaajuiset viestintäjärjestelmät, jotka sallivat meidän ajatella ja toimia yhtenä lajina.
  • lisääntyneen rasismin, seksismin ja muut muukalaispelon muodot uhkaksi kaikkien hyvinvoinnille.
  • tällä vuosisadalla syntyneitä ihmisiä vallankumouksellisen politiikan joukkoihin kieltämällä heiltä ne taloudelliset mahdollisuudet, jotka heidän vanhemmilleen olivat itsestään selvyyksiä.

Me emme kuitenkaan voi olettaa, että samat taloudelliset järjestelmät, jotka loivat epätasapainon, voisivat nyt luoda taloudellisen järjestelmän, joka täyttää kaikkien perustarpeet tasapainoisessa suhteessa elävään planeettaamme. Kansainväliset talousmarkkinat arvostavat elämää vain sen markkina-arvon vuoksi. Maailmanlaajuisten yritysten lailliset rakenteet keskittävät valtaa ja erottavat sen ihmisten jokapäiväisen elämän todellisuudesta. Tasapainon palauttaminen on välttämätöntä eläville yhteisöille, ihmisille, jotka välittävät toisistaan, ympäristönsä terveydestä ja lastensa tulevaisuudesta.

Askel kypsyyteen riippuu siitä kykenemmekö rakentamaan välittäviä, paikallisia yhteisöjä ja talousjärjestelmän ja jakamaan niille se valta, jonka monikansalliset yhtiöt ja talousmarkkinat ovat anastaneet. Paikallisia aloitteita tätä kohti on tehty jo kautta maailman.

”Kuinka kasvatamme talouttamme?” on vanhentunut kysymys. Meidän ajallemme merkitykselliset kysymykset ovat ” Kuinka kuljemme kohti kypsää taloutta, joka täyttää kaikkien tarpeet planeettamme rajallisen kantokyvyn rajoissa?” Kuinka palautamme ja vahvistamme elävien yhteisöjen voiman? Kuinka luomme toisistamme välittävän ja vastuuta kantavan kulttuurin? Kuinka varmistamme sen, että ihmisten ja yhteisöjen lailliset oikeudet ovat etusijalle verrattuna hallituksen luomiin keinotekoisiin muotoihin, joita kutsutaan yrityksiksi?

Elävät organismit ovat oppineet järjestäytymään alueellisiksi yhteisöiksi, jotka luovat ja säilyttävät maan elämälle välttämättömät olosuhteet. Meidän ihmisten on astuttava kypsyyteen ja opittava elämään tämän yhteisön vastuullisina jäseninä.

Julkaistu uudelleen Yes! -lehden luvalla.
(yesmagazine.org)

Sivun alkuun