Nykyisessä aikakaudessa on monia seikkoja, jotka tulee säilyttää, sillä ei pidä unohtaa, että Kalojen aika, joka nyt nopeasti häipyy historiaan, on testamentannut meille paljon sellaista, jolla on arvoa ja käyttöä. Tietysti suuri yksilöllisyyden laatu voidaan mainita Kalojen saavutuksena, mutta on paljon muitakin lahjoja, jotka ollaan velkaa viimeisen 2 000 vuoden Kalojen kokemukselle.

Uusi ja voimakkaampi idealismi on rikastuttanut mijoonien mielet ja sydämet, täten aiheuttaen suurten maailmanuskontojen synnyn ja leviämisen niine pohjimmiltaan ravitsevine ja sivilisoivine ideoineen. Pyrkimys tietää, matkustaa ja käydä kauppaa kukoisti ennennäkemättömällä tavalla ja, kirjaimellisesti, uusi maailma aukesi ihmisten silmien eteen. Väistämättäkin varhaisesta kaupankäynnistä tuli ahnetta hyväksikäyttöä ja haalimista ja täten, kuten aina, imperiumit kasvoivat ja laajenivat rikkaina ja mahtavina. Usein valloittajasankarit kokivat – perusteetta, mutta joskus syystäkin – että heillä oli sivistävä ja valaiseva tehtävä, ja että ”villi-ihmiset” tarvitsivat pelastusta ja etteivät kulta sekä mausteet olleet todellinen syy heidän olemassaololleen kaukana kotoa. Näin todellakin oli monissa tapauksissa. Tarve tietää ja soveltaa tuota saatua tietoa on nähtävissä Leonardo Da Vincin työssä, jonka tieteelliset tutkimukset ovat johtaneet nykylääketieteen kehitykseen ja jopa nykyilmailun sekä -avaruustutkimuksen edistykseen. Kaikki tämä ja muuta seuraa Kalojen ajan kokemuksesta.

Jos yksilöllisyys oli Kalojen suurin lahja, tänään kun astumme uuteen Vesimiehen aikaan, tuon saman yksilöllisyyden väärinkäyttämisestä on tullut ihmiselle hänen suurin vaaransa ja uhkansa. Kautta koko maailman mahtavat yksilöt, hallitukset ja instituutiot pitävät miljoonia otteessaan. Näissä olosuhteissa ihmisistä on tullut pelinappuloita, joita pidetään markkinoilta saatavien ansioiden panttivankeina. Kaikenlaiset instituutiot – hallitukset, pankit ja yritykset – ovat kilpistäneet työntekijöidensä loistavan yksilöllisyyden passiiviseksi tottelevaisuudeksi. Toiset ihmiset taas nälkiintyvät ja kuolevat hiljaisuudessa, tai raatavat nälkäpalkalla samalla kun rikkaat rikastuvat epäpyhien voittojensa avulla. Tämä kahtiajakava käytäntö ajaa ihmiset tuhon kuilulle ja asettaa heidät siten historiallisen valinnan eteen: jatkaako näin ja iäksi päättää ihmisen oleskelu Maa-planeetalla, vaiko muuttaa absoluuttisesti suuntaa. Jo nyt merkit on nähtävissä, että ihmiset ovat nähneet vaarat, ja kautta maailman, he alkavat herätä uuteen aamunkoittoon. Vesimiehen loistava valo pääsee heidän sydämiinsä ja oikeudenmukaisuuden sekä vapauden kutsut nousevat helposti heidän huuliltaan. Tämä sama oikeudenmukaisuus, jakamisen kautta, tulee luotsaamaan ihmiset pois heidän pimeydestään ja kohottamaan heidät kohti heille tarkoitettua maaliaan. Näin tulee olemaan.