Kun ihmiset tekevät tiliä nykyisestä tilanteestaan, he eivät voi tulla muuhun kuin yhteen johtopäätökseen: menneen metodit, edes viimeaikaiset niistä, eivät enää toimi. Kaikilla rintamilla, mutta erityisesti rahoitusalalla sekä talousalalla, kasvaa jatkuva kaaos. ”Asiantuntijat” kutsutaan auttamaan horjuvia hallituksia saamaan edes jonkinasteista kuria, mutta turhaan; vanhat ja koetut metodit kieltäytyvät tottelemasta finanssiministereitä, riippumatta heidän kokemuksestaan.

Mitä siis maailman hallitusten tulisikaan tehdä? Mitä ne voivat tehdä? Ne voivat jonkin aikaa jatkaa vanhojen muotojen manipulointiaan, toivoen, että kaikki ”asettuisi aloilleen”, ja että vanhat kuviot kestäisivät. Tämä, todellakin, on turha toivo. Yleisesti ottaen useimpien maiden hallitukset näkevät tehtävänänsä olla ”status quon” suojelijoina ja ylläpitäjinä. Sen väärän ajatuksen ylläpitäjinä, että elämä olisi staattista ja siksi kaikki muutos olisi epäsuotavaa ja kapinallista.

Tämä asenne on totta useimpien hallitusten osalta, riippumatta ovatko ne ”vasemmalla” vai ”oikealla”, kapitalistisia vaiko sosialistisia. Joka tapauksessa ne eivät huomaa kansojensa  halua muutokselle, eivätkä sellaiselle uudelle tavalle elää, joka varmistaisi ihmisten kyvyn kasvattaa perheensä rauhassa, turvattuna ja hyvinvoinnissa. Hallitusten epäonnistuminen onkin juuri niiden kykenemättömyys nähdä, että niiden tehtävänä on kansansa hyvinvoinnin takaaminen. Kilpailun syövereihin eksyneenä ja ”markkinavoimia” seuraavina, ne ovat kadottaneet suurelta osin kosketuspintansa heidän tarpeisiin, joita ne väittävät edustavansa. Aivan yhtä usein niiden vallan ja auktoriteetin lume sivuuttaa niiden halun palvella, kuin päinvastoinkin.

Erkaannutettuna ihmisten todellisista tarpeista, ne turvautuvat ideologiaan ja teoriaan. Yhtä kaikki, syy ei ole yksinomaan niiden. Ne eivät tiedä mitään niistä voimista, joiden kanssa ne taistelevat. Tietämättömyyttään, ne ovat helppo saalis menneen tuhoaville voimille.

Tällä välin ihmiset kärsivät, odottavat ja rukoilevat, suurelta osin tietämättöminä siitä, että se apu, jota he rukoilevat, on jo nyt heidän keskuudessaan, valmiina ja auliina auttamaan heitä heidän kärsimyksessään ja helpottaakseen heidän osaansa. Ihmiset tietävät tarpeensa todellisen luonteen, mutta he tarvitsevat vahvan ja pelottoman edustajan äänitorvekseen. Nyt jo läsnä olevana, tuo edustaja, Maitreya, työskentelee hiljaisesti ohjatakseen tuota tulevaa tapahtumien suuntaa. Pian tuo ääni kajahtaa kovempaa, ja monet ovat valmiina toimimaan. Näin Suunnitelma toteuttaa hyväätekevää tarkoitustaan turvata aivan jokaisen ihmisen tulevaisuus.